tänään, eilisestä kameran kotiin unohtamisesta viisastuneena, läksin ihan varta vasten toiseen päähän kylää Karvianjärvelle valokuvailemaan juuri ennen iltahämärää. 
Mukaan pääsi yksi kappale pikku-peppu-Pirkkoja

Järvi oli huikaisevan kaunis, aivan peilikirkkaassa jäässä, mutta keskellä jäätä oli melko surullinen näky.. toistakymmentä joutsenta huusivat yhtä soittoa kurkkusuorana, ensin säikähdin että ne ovat vallan kiinni jäätyneet kun välillä räpyttelivät siipiään, mutta eiköhän ne irti kaikki olleet. Meteli oli melkoinen kuitenkin.




Harmi että olivat niin kaukana. Rannan tuntumassa oli vielä lisää. Äsken kun koiria käytin iltapissalla kuului jopa meille saakka kova joutsenten huuto. Tästä on keskustassa olevalle Kirkkojärvelle järvelle nelisen kilometriä matkaa. Toivon mukaan pääsevät matkaan ja etelän lämpöön, oli kurja katsella niitä keskellä pakkasta.

Tänään oli koirien mielestä taas viikonpäivistä paras, saunapäivä. Se kun tarkoittaa sitä että makkaraa kovasti rakastava Raine laittaa yleensä itselleen kiukaalle myös makkaraa. Etenkin Hitsi, joka on aivan makkarahullu, on asialla jo heti kun kuuleekin sanan makkara tai sauna:) Viimeistään siinä vaiheessa kun mennään saunaan on koko porukka nenä liimaantuneena oven taakse. Minun tullessa yleensä ensimmäisenä pois, ei vilkaistakaan minun päälle vaan jatketaan oven tuijottamista josko makkaralähetti pian saapuisi. Kun ovi aukeaa pääsee Vimmalta yleensä makkaralaulu:) Hitsiä on laulattanut jo siitä makkara-sanan kuulemisesta saakka..



eli kolmannen päivän luukusta tulee ehdottomasti kaikkien (muiden paitsi mun) suurin suosikki:

saunamakkara. Hitsin mielestä pari kolme kertaa viikossa saunominen on aivan liian vähän. Puhumattakaan siitä maansurusta jos makkaraa ei laitetakaan. Silloin oven edessä ei ole ketään, kaikki mököttää ties missä sohvan nurkissa:)