Eilen lähdettiin kera Pirkon päiväretkelle etsimään Porin Yyterin koirarantaa. 
Mukaan meinattiin ensin ottaa koko sakki, mutta koska ei ollut tietoa millainen paikka se on 
ja löytyykö sitä edes niin uimamaisteri pääsi sitä siis yksin etsimään. 
Paikka löytyikin varsin helposti Yyteristä jokunen kilometri eteenpäin ja ihan tien läheisyydessä

Melkoinen koiraparatiisi.

Tosin kaikki tuntuivat pitävän koiraan kiinni, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta,
mikä osoittautui aiheelliseksi erään omistajan päästäessään lapinkoiransa irti, 
  Piikolle moinen Porilainen tuli heti uhittelemaan... 
Onneksi löysi parempaa riitapukaria viereisistä koirista.

Tuonne täytyy mennä vielä uudelleen, parempana ajankohtana kuin pahimpaan sesonkiin:)
Pakkohan moisella rannalla on kokeilla irti pinkomista!
Meillä kun ei mukaan sattunut mitään leluakaan ja Piikko luulikin että kaikki muiden lelut on 
peräisin meidän lelulaatikosta.. joten tuskin se olisi halunnut pelkästään mun kanssa leikkiä:)
Maalaiset siis palaa tuonne vielä ehdottomasti, hieman rauhallisempaan ajankohtaan!


paikka oli kyllä ainut hiekkaranta missä oikein viihtyi!

Yyteristä jatkettiin vielä palanmatkaa eteenpäin Reposareen, Siikarantaan.
Leirinnässä näkyi olevan myös todella paljon koiria, miltei jokaisella.
Maisemat olivat hieman erilaisia kuin Yyterin hiekat,
ihania sileitä kallioita ja muutenkin kaunis paikka. 




















Vaikka minä tykkäänkin enemmän vesisateestä kuin auringosta
ja syksystä enemmän kuin kesästä niin ei voi väittää etteikö olisi ollut mukava päivä.